Jos talviaikaan siirtymistä ei mistään muusta huomaa, niin ainakin siitä että pimeä tulee aikaisemmin. Ainakin eilen kun klo viiden jälkeen hallilla käytin Tirriä metsäpyrähdyksellä oli jo niin pimeää että lamppu oli tarpeen. Tosin oli ilmakin harmaa ja sateinen. 

Ennen tokoreenien alua otin Tirrillä seuraamista, luoksetulon pysähdyksiä pallopalkalla sekä kerran liikkeestä seisomisen liikkeenomaisesti. Reeneissä otettiin aluksi taas kontaktiharjoituksia, jonka jälkeen otettiin ruutua. Otin Tirrillä ekaksi läpijuoksun, sitten pysäytyksellä ruutuun ja vimpaksi vielä läpijuokun. Meni oikeestaan hyvin, joten tähän tyyliin täytyy sen kanssa jatkaa, kun niin helposti alkaa noita pysäyttämisiä ennakoimaan.. Jokaisen liikkeen välillä otettiin rauhoittumista, Tirri on jo ihan selvästi oivaltanut sen idean, kun menein itse istumaan / polvilleni hallin lattialle, niin sylibelgini kömpii puolittain syliin ja laskeutuu pötkölleen. Tekee Tirrille tosi hyvää että oppii välillä rauhoittumaan. Otettiin paikallaistumista siten että ohjaajat oli näkösällä, aika oli varmaan n. 1 min. Tiri istui hyvin, tosin kun viereen palasin, meinasi epävarman näköisenä alkaa valumaan maahan. Kaukokäskyjä otettiin kera liikkurin. Likkursita ei Tirri häiriötä ottanut, mutta toisesta koirasta otti, joten taas ei ensimmäisellä käskyllä noussut. Pari palkkausta kun ekalla nousi istumaan ja sitten vielä liikkeenomaisesti, ja nyt onnistui. Hyppynoudon otin metalliesineellä, ekalla kerralla hitaasti nosti kapulan ja luovuttaessa oli vino. Tokalla kerralla suoritus oli parempi, luovutusasentoon tosin ohjasin makupalalla. Ja lopuksi vielä paikalla olo, joka meni Tirrillä hyvin (heh, kolme akkaa kyykkii agilitymuurin takana piilossa). Tähän lopetettiin Tirrin kanssa, muut jäi vielä tunnaria ottamaan.

Koira autoon ja kouluttamaan. Tosi mukava tämä minun nykyinen ryhmä, taitavia koiria ja motivoituneita ohjaajia. Ja reenien vedon jälkeen mukaan oman ryhmän radan rakentamiseen ja rataan tutustumiseen ja sitten koiran lämmittelyyn pilkkopimeään syysiltaan. Tirrin agireeneissä oli tänään teemana takaahypyt ja irtoaminen. Ekalla yrittämällä annoin takaahypyissä koiralle liian vähän tilaa (olin siis liikaa koiran edessä), joten yksi rima saatiin alas, irtoamispätkällä Tirri taas ehti välillä vilkaista minua ja puomin ylösmenossa meinasi tassut sutia tyhjää, mut onnistui itse korjaamaan niin ettei pudonnut. Otettin heti perään sama uudestaan, ja nyt meni paljon paremmin. Kepit haki hyvin ja kontaktit oli hyvät ja rimat pysyi paikoillaan. Toinen harjoituspätkä oli lyhyempi, ja meille vaikeaa oli kun putki oli kaarella puomin alla, ja koira piti saada irtoamaan sinne putkeen ohjaajan jäädessä vähän kauemmas. Tirri pyrki vain puomille, kunnes sitten  vein sitä pitemmälle. Huomaa, että noi kontaktit on nykyään Tirrille ne vetovoimaisimmat esteet, johtuu varmaan siitä, että reeneissä lähes aina edelleen niistä kontakteista palkkaan. Pitää ottaa nyt enemmän putkeen irtoamisia ja palkata siitä, ja yleensäkkin palkkailla koiraa vaikka keskellä rataa, jotta se ei koskaan tietäisi mistä ja milloin palkka napsahtaa.