Tänään Tirrin kanssa agiliidettiin oman seuran kisoissa, eilen vain olin talkoilemassa kun piti joutua työkaverin läksiäisiä viettämään. Yöunet jäi pikkasen tarpeettoman lyhyeksi (about 3 h), kun yöllä taksia piti tovin aikaa odotella, kun kaupunki oli pullollaan jääkiekon sm-juhlijoita. Mut itteppä läksin, joten ei kannata moista syyttää siitä että ei kisafiilis ihan paras mahdollinen ollut. Kisaamaan muutenkin ku olin ilmottautunut asenteella että nyt kokeillaan jotain erilaista ja että saataisiin kisakokemusta. Huittisen Harri oli tuomarina, ja melkoisen haastavia oli radat läpi koko viikonlopun, kaikkinensa nollat oli tosi tiukassa. C-kisa oli hyppyrata jossa putkiansoja piisasi. Ekaksi oli kaksi hyppyä, joiden takana suoraan putkiansa numero 1. Näitten hyppyjen jälkeen 90 asteen käännös okserille, jonka ulkolaidalla oli jälleen putekn suu odottamassa, tämä siis ansa numero 2. Ja okserin takana putkiansa numero kolme, jonne Tirrikin sitten ampaisi häntä suorana. Okserilta olisi pitänyt taittaa tiukasti kepeille, mut eipä vain belgillä etes korvat heilahtaneet vaikka taatusti käskyä annoinkin. Ja keppien jälkeisessa hyppykuviossa sinkosi uudemman kerran samaan putkeen, mut nyt en kyllä kunnolla etes ohjannut, joten sen siitä saa. Mut loppurata oli hyvää ja sain nyt kokeiltua vähemmän varmistelevaa ohjausta, esim. kädellä heittäen koira kaartamaan ulospäin olevalle esteelle ja vetämällä takasin. Ja muutenkin ohjasineri tavalla ku yleensä, en vääntäny valsseja varmistelumielessä kaikkiin mahollisiin paikkoihin. Estekorkeus oli 65 cm, enpä sitten ennen ollu rataa noilla korkeuksilla mennytkään... Mut yksikään rima ei pudonnut, ei etes ällötys sarjaesteellä (sillä uudenmallisella jossa esteväli 4 m) eikä okserilla.

D-kisa oli sit agirata. Alussa oli kolmen hypyn suora (tai ei ne ihan suorassa linjassa olleet mut vähän sinneppäin), jonka päässä oli kepit avokulmineet. Ja näistä komesta hypystä vimppana oli okseri, jonka rima putosi monella koirakolla. Ja sen vuoksi annoin Tirrille kunnon hyppykäskyn okseriile ja en sitten riittävän aikaisin alkanut jarraamaan eli tuli kepeille sen verran lujalla vauhdilla, että oikeasta välistä tuli sisään mutta ei sitten ihan kakkosväliin taipunut vaan vasta kolmosväliin. Joten vitska siitä ja kepit uudestaan. Muuten rata olikin ihan ok, tosin pussin jälkeen olin suunnitellut seuravalla hypyllä valssaavani ja pyöräyttäväni otuksen sitä seuraavan hypyn takaa käskyllä, mut olinkin siinä niin jälessä että tulipahan kokeiltua kisaradalla sylivalssi, joka onnistui ihan ok. Rimat jälleen pysyi joka kohdassa paikoillaan ja puomin kontaktit oli hyvät, mut aa:n kontakti olis saanu olla parempi, pomppasi ennen ku etukoivet oli maassa. Ja koiran "heittämistä" esteelle taas onnistuneesti kokeilin... ja sitten puomin jälkeen heitin Tirrin ihan itse väärälle esteelle, jäljellä olisi ollut enää vain maalihyppy. Noo, ihan sama onko tulos 5 vai hyl, paitti että tälläkertaa sillä vitosella olis ollu palkinnoilla.

Joten tulevaisuudessa täytyy reeneissä kokeilla tommosia keppikulmia ku mitä tänään oli. Ja putkiansoja... vaikka se monesti nykyisin on ansat jouhevasti ohittanut, niin sitten on näköjään näitä päiviä jolloin putki vetää puoleensa. Hypyt näyttää 65 cm:ssäkin onnistuvan, vaikka täytyy myöntää että Tirri on pikkasen pulskistunut... Sapuska on maistunu sille (ja myös Duumille) ihan mielettömän hyvin sen jälkeen kun Pami tuli taloon, ei taida olla kertaakaan että sen tulon jälkeen olisi ruokakuppiin mitään jäänyt. Duumi kuikeliinikin on saanut pikkasen lihaa luitten päälle. Pamilla on kaikki alaetuhampaat pudonneet ja uusia on tulossa sekä ylös että alas.

Seuraavan kerran kisataankin sitten toukokuun alussa kas:lla, tällä kertaa tarkoituksena on kisata vain Duumilla ja vain sunnuntaina, kun tuona viikonloppuna ollaan Rovaniemellä synttärikemuissa (nämä ne aina sattuukin kisaviikonlopuille). Vähän vielä mietin, että jos ilmottasin Tirrin yhteen starttiin, kun 3 starttia maksaa lähes saman verran kuin 2, mut ensin pitää saada Petri lupautumaan kepoksi.