Näin lomalla sitä ehtii... Siis joskus toukokuun alkupuolella itse viimeksi ehtinyt pk:ta reenaamaan, joten kyllä nyt haaveeksi jää tänä vuonna kisaaminen. Kun ei noita kisojakaan näytä oikein olevan, tai jos on niin sattuvat just semmoisille päiville kun on jotakin muuta menoa. Mut totuudenmukaisin syy on siis se, että ei vielä olla läheskään kisakunnossa. Mut jos nyt saataisiin hyvin reenattua, niin jospa ens keväänä sitten... Ei vain resurssit näköjään riitä satsaamaan moneen lajiin, sille ei vain mahda mitään.

Eilen eka jälki pitkästä aikaa meni niin kaunan hyvin kun tuli kulma, jossa Tirri päästeli komiasti ohi. Petri oli tehnyt jälken, mutta ei se osannut yhtään sanoa että mistä oli mennyt, joten aikamme yritettiin jälkeä löytää, mut sit heitin hanskat kehiin kun alkoi käry korvista kohota (etupäässä kyllä isännälle) ja ajattelin että parempi jättää kesken ennen kun onnistun pilaamaan koko homman. Jotenkas siis Tirri kyllä ajaa jälkeä ja kepitkin nostaa, mutta kulman tullessa joutuu hukkaan kun ei vielä sitä kunnolla osaa. Joten sitten seuraavalla kerralla otettiin ihan puhtaasti kulmareeniä. Eli kulmia useampi ja jokaisen kulman jälkeen keppi. Ja jäljestys tiukalla liinalla niin että kärsä varmasti maassa kiinni pysyy. Suurin osa kulmista meni hyvin, muutamassa päästeli ohi, mutta korjasi sitten. Ja kepit nousi. N. 15 metrin janaa tehtiin myös, ekalla kerralla nosti jäljen, mutta takajljelle lähti tokalla kerralla irtosi hyvin janalla, mutta usko loppui hitusta ennen jälkeä, joten uusi käsky tytyi siinä antaa. Joten paljon on vielä työtä tehtävä ennen kisaamista jäljellä, vaikka onneksi kuitenkin jotkut asiat se jo taitaa. No Duumi ajoi tosi hienosti oman jälkensä, vaikka sille kuulemma vesisadekeli onkin vaikea. Ja sitten Duumille otettiin ihan janaharjoituksia. Ne janat sillä toisinaan tahtoo tökkiä.

Myös esineruutu meni eilen Tirrillä huonosti, mutta sen siitä saa jos ei kerran reenaa... Tehtiin Duumia varte kisamittainen ruutu, esineet molemmissa takanurkissa ja etuosassa keskellä olevassa montussa. Tirri lähti hyvin ja toi edessä olevan esineen. Mut näin on ennenkin käynyt, jos edestä se jotakin löytää, niin se ei meinaa millään taakse enää irrota. Aikansa etsittyään kuitenkin vasemman takamerkin esine löytyi, mutta oli niin kovan työn takana, että jätin homman siihen, oikea takamerkin esine ei siis tullut. ja Duumi teki saman homman kolmella pistolla... Mutta on sillä reenattukkin, joten jospa tuosta itsekkin sisuuntuu sen verran että alkaa reeni-intoa löytyä. Tai no eihän se tähänkään asti ole innosta ollut kiinni, vaan lähinnä ajasta. Tänään sitten Petri halusi Duumille mäkiesineruudun. Sopivan paikan löytäminen ei vain näillä leveyspiireillä niin helppoa ollut. Rinne löytyi, oli vaan melko hurjan jyrkkä, joten heti sanoin, että Tirri ei sitten siinä reenaa, miksi suotta tehdä hommasta sille vaikeaa tässä vaiheessa. Mut Duudsoni teki taas hienoa työtä, esineet löytyi alle 5 minuutissa. On se vain upean näköistä menoa sille ruudussa, intoa ja vauhtia riittää. Tirrille tehtiin sitten tasaselle oma 50 x 25 ruutunsa. Neljä esinettä takarajalle vietiin, tarkoituksena siis saada se kunnolla irtoamaan täysmittasen matkan. Kaksi ekaa esinettä tuli oikein mallikkaasti, kolmatta piti hieman etsiä. Koko ajan irtosi hyvin. Neljännen esineen kohdalla oli jo sen oloinen, että ihanko oikeesti vielä pittää. Muutaman kerran piti käskeä kunnes lähti irtoamaan ja palasi sielä vimppa esine suussa. Hah, saatiimpahan onnistunutkin harjoitus. On toki esineruutukin mennyt ettenpäin, tietää mitä pitää tehhä kun esine vastaan tulee ja enää ei tarvi pannasta varmistaa lähdössä taikka liikkuessa ruudun laidalla. Ja innokkaasti menee ja näyttää työtäkin tekevän.