Eilen oltiin Annikan & Fiian ja Mirjan & Muskan kanssa Keminmaassa Arcticin kisoissa agiliitämässä. Tuomarina siellä oli Berglundin Eija. Kenttä oli melko raskas juosta, ja itsellä olo oli nuutunut, flunssa on uhkaavasti tehnyt tuloaan jo usemman päivän ajan, mutta ei vain kunnolla iske. No, jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin kohta iskee, viimeistään viikonloppuna kun on piirinmestaruuskisat ja alkaa viikon loma.

A-kisa oli hyppyrata. En sitten saanut rataantutustumisessa itselleni selkeää kuvaa miten alun pyörityksen menen, kaikki maholliset variaatiot tuntui jotenkin tasaisen huonolta. Päädyin kuitenkin ottamaan siitä pariin otteeseen koiran takaakäskyllä itse eteen valssaten - kirjaimellisesti... Vitoshypyllä nimittäin olin koiran edessä kun se hyppäsi ja kepeille lähettäminen oli jotenkin tökerö, mutta onnistui. Keppien jälkeen oli suora putki, jonk ajälkeen koira piti työntää seuraavalle hypylle. Tässä koira oli nopeampi, ja en ehtinyt (olipa yllättävää... ennemmin olisin yllättynyt jos olisin ehtinyt) sitä ohjaamaan, joten hypystä tuli tosi surkea ja rima putosi. Parin esteen jälkeinen putkiansa meinasi koitua hylyksi, mutta sain se vielä siinä ohjattua oikeaan, mutta kielto tuli kun pidin sitten niin tiukasti hallussa ettei meinannut oikeakaan pää löytyä. Loppurata olikin suht simppeli, mutta oma ohjaaminen ei enää hääppöstä ollut, ja ennen tokavimppaa hyppyä heitin Tirrin väärälle esteelle huolimattomalla ohjauksella. Eli hyl tuloksena.

B-kisa oli agirata, omasta mielestä sujuvamman oloinen kuin hypäri. Ja Tirrillä oli vauhtia yllättävän paljon. Otti kyllä kontaktit, mutta ei sitten pysähtynyt. Puomi mentiin kahteen kertaan ja A kertaalleen. Ja haastava kohta oli myös se, jossa pitkään kaarrettiin vauhdilla ja sitten oli välistäveto. Mut Tiitiäinen kuunteli ja tuli virheettömästi maaliin. Ihanneaika alittui -5,78 ja sillä sijoituttiin 2. Ihan kivasti näytti Tirrillä vauhtia olleen, kun hävittiin Faille (taas...) vain 0,1 sek. Joten se oli sitten 7. nolla tällä sm-nollien keruukaudella, ja kun tuplakin on, niin nyt olisi nollat kasassa ja voi hyvällä omatunnolla alkaa panostamaan reenaamiseen ja vauhdin lisäämiseen.

C-kisa oli myös agirata, pohjaltaan paljolti samanmoinen kuin b-kisa. Tässä radassa kinkkisin kohta oli radan 4 vimppaa estettä, jossa a:n jälkeen sai pyörittää ja kieputtaa. Ajatuksena oli vähän revittää mutta vaatia kontaktit pysähtymään. Vauhdilla lähettiin, mut jostain syystä 3. rima putosi (esteet oli 65 cm:ssä tällä vimpalla radalla). En tiä vedätinkö liikaa vai vetikö edessä siintävä putken suu hypyn huonoksi. Vai käskytinkö liian kovasti. Puomin kontaktit oli nyt hyvät, stoppasi mennen tullen. Ihan hyvin ja mun mielestä ihan kivalla vauhdilla edettiin rataa puhtaasti a:lle asti. Tarkoituksena oli pysäyttää se nyt kunnolla ja tehdä valssi a:n edessä. Tirri tuli ihan alas asti, mutta lähti siitä saman tien ilman lupia etenemään, kieppasi jonnekkin selän taakse. Olisi pitänyt ottaa a saman tien uudelleen, mutta siinä tilanteessa ajatus ei niin nopeasti toiminut, joten rämmittiin lopun hyppykuviota ihme ohjauksella kunnes tökkäsin koiran tokavimpan hypyn sivuun ja siitä vielä kielto.

Olipa ihana istua kisan jälkeen naattina auton kyytiin! Annika ja Fiia tekivät hienon 0-voiton hypärillä, ja Mirja ja Muska tekivät saman tempun agiradalla.