Tässä tovi aika sitten kuulin, että Okk:n toko sm-joukkueeseen ei oikein halukkaita ollut ilmaantunut. Silloin sanoin, että jos ei oikeesti mistään todellakaan ketään löydy niin Tirrin kanssa sitten voidaan joukkueeseen tulla, mutta ei muuten, kun ajattelin olla sm-tokissa liikkurina. No joo, ei sitten halukkaita ilmaantunut, joten tässä sitä nyt ollaan... kisaamassa joukkueessa. Voi ahistuksen määrää!! Oli se niin hirvittävä kokemus viime vuonnakin, ja silloin sentään kyseiseen karkeloon oli tavoitteellisesti reenattu puoli vuotta. Ollaanhan me talvi toki tokoa reenattu, mutta... Kyllähän Tirri avo-luokan liikkeet osaa ainakin ideaaliolosuhteissa, mut noin isoissa kisoissa on pikkasen reilun sorttisesti häiriötekijöitä puhumattakaan kökkö-jäykästä ohjaajasta. Joukkueessa on meidän lisäksi alemmissa luokissa Jonna ja Nero sekä Tiina ja Penni. Ja ylemmissä luokissa Petra ja Mikki sekä meijän Duudsoni ja Petri. Lähes sama kokoonpano kuin viime vuonna siis. Vitsillä viime sm:ien jälkeen puhuttiin, että ens vuonna uudelleen samalla väellä... olin ihan varma että niin ei tapahtumaan tule koska itselläni ei ollut mitään aikomusta kisata.

Joten tänään piti sitten tokoa reenata, kaikki avo:n liikkeet paitsi hyppy ja paikalla olo. Oltiin muksujen, Tirrin ja Pamin kanssa käyty tunnin lenkki joten Tipsu oli mukavan rauhallinen eikä yhtään kiehunut. Kun hetkeen ei tokoa ole otettu, oli Tirrillä ihan kivasti tekemisen intoa. Oikeestaan kaikki liikkeet meni hyvin, paitsi nouto, kun ainut kapula minkä ilman isompaa penkomista löysin oli 2 kg kapula joka taas tuntui Tirristä kovin painavalta ja kapulaa piti asetella suuhun eri kantilta ennen kun suvaitsi sen tuoda. Enempi pitäisi tuota painavaa noudataa, jos joskus pk-puolella kisata meinaa. Jotenka kyllä se kotona pelaa, nyt vain täytyisi häiriöreeniä saada alle niin paljon ku tässä neljässä viikossa kaiken muun tohinan keskellä ehtii. Ja agilityäkin pitäisi reenata ja jälkimettäänkin ehtiä.