Eilen oli agireenit, pitkästä aikaa myös Duumilla. Tirrin reeneissä otettiin ekaksi keppejä siten, että ohjaaja tyrkkää koiraa oikeaa väliin. Tirrillä tätä kädellä avustamista on jonkunverran tehtykkin, joten siten että olin koiran kanssa samalla puolella oli Tipsulle helppoa. Haastavampaa oli, että itte oli toisella puolella ja tavallaan veti koiran ekaan väliin, mut myös se onnistui hyvin. Rata itsessään ei varsin vaikea ollut. Näki vaan loistavasti, miten ohjaaja voikin ohjata huonosti, molemmilla koirilla virheet just samassa kohdassa... Huolimaton ohjaus hypylle ja sitten putkiansa kohdassa sama vika. Kun ohjausta muutti niin molemmat pelitti. Tirri muuten teki hienosti. Duumi oli aivan poloinen täpinöissään. Kaarrokset oli laajat, sen verran meinasi lapasesta karata, mut muuten kyllä toimi ihan kivasti. Lopuksi kun jäi aikaa niin otin nimenomaan välistävetoa palkalla palkaten.

Tänää sitten  epätoivoisesti mettään reenaamaan. Esinetuutua otettiin taas kaistaleilla, joita oli 3 kpl ja joka kaistaleella oli 2 esinettä, keskellä ja takana. Eka kastale meni hyvin, molemmat esineet tuli. Toisella kaistaleella toi ekaksi lähemmän esineen ja ei sitten meinannut enää takarajaan irrota. Useampi käsky tarvittiin ennen kuin irtosi ja toi myös takesineen. Kolmannella kaistaleella toi ekaksi takaesineen ja Petri sanoi (perustelematta miksi...) että kannattaa lopettaa siihen. Ja sit se jälki, voihan itku. Nyt kyllä irtosi janalla, mutta päästeli takamerkille ja siis jäljen yli, uukkari ja nosti jäljen. Melko pitkä suora oli, jolla 2 keppia jotka nousi hyvin. Kulman jälkeen tuli kolmas keppi ja sen jälkeen tulikin hukka, mitä lie jälesti (tai esitti jäljestävänsä), meni mäennyppylän päälle ja patsasteli siellä. Palautettiin takaisinpäin kutakuinkin sinne mistä kolmas keppi löytyi, ja jälki löytyi uudelleen ja pian myös neljäs keppi. Sen jälkeen jäljestäminen alkoi olla huonompaa, kuono meinasi nousta ja ajattelin jo että ollaan taas hukassa kun vitoskeppi yllättäen löytyikin. Vimpasta kulmasta päästeli ohi ja tuli polulle jota lähti kulkemaan, jälki kulki kyllä ihan lähellä polkua joten koska kuitenkin tuuli niin haju saattoi kyllä siinä ollakkin, itte vaan olin ihan varma jälleen, että ei olla jäljellä, kun ei petri nyt kuitenkaan polkua pitkin jälkeä tekisi. Eikä koirakaan kuonoa maassa pitänyt, jotena jattelin, että antaapa olla, tullaan polkua pitkin pois mettästä. Yllättäen Tirri kuitenkin koukkasi polulta pois ja nosti kutoskepin, joten ehkä se haju kuitenkin siinä oli, pääsinpähän siitä sen palkkaamaan. Näköjään tommoisia pitempiä, reippaasti yli 500 m:n jälkiä tarvii alkaa tekemään, jotta usko koiralla jatkuu vaikka matka jatkuu. Alku menee hyvin mutta vissiin sille tulee väsy taikka uskon puute kun jossain vaiheessa tahtoo jäljestäminen mennä huonommaksi. Reenattiin vielä erikseen janaa, kun se nyt näköjään etenee. Eka jana hyvä, paitti että en sitten muistanut odottaa että liina on pitkänä ennen kun lähden perään. Tokalla päästeli yli jäljestä, mut siis irtoaa nyt kyllä. Kolmannella kerralla ehdotin, että jos sinne jäljen janan ylityskohtaan laittaisi makupalan. Ei se sitä makupalaa huomannut, mutta tämä kolmas jana oli muuten hyvä, eteni ja nosti jäljen. Huh, kuukaudessa pitää kyllä paljon reenata... Entistä enemmän kaduttaa kisaan ilmottaminen. Noo, mut huomenna taas agiliidetään ;-)