Kylmä, luminen ja kiireinen alkuvuosi on jo ehtinyt helmikuun loppupuolelle... Kisojakin takana on jo kolmet. Tän vuoden kisat aloitettiin tammikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna Kemin Pakkasrallista. Pami aloitti siellä kisauransa. Mittauskin meni peloista huolimatta hyvin, Pami on siis mini ja tuomari Harrilla on edelleen kaikki sormet tallella

Pami ja Noora ottivat pakkasrallissa kaksi agirataa. Ensimmäinen rata oli todella hieno ja puhdas, mutta niin vain Pamsu ehti likan selän takaa karata puomille ennen loppusuoraa ja harmittava hylky sieltä tuli. Likka-lasta tämä suuresti sapetti, mutta onneksi seuraavalla radalle kasasi itsensä ja ohjasi jämäkästi pikku otuksensa ratavirheittä maaliin. Upea 0-voittto hyvällä ajalla vaikka keinulla vauhti hyytyikin. Jämsän Jarmo tuomaroi tämän 0-radan. Tirri meni pakkasrallissa myös 2 rataa, Huittisen Annen tuomaroimalla agiradalla Tirri bongaili kesken keppien muuta perhettä niin että rytmi sekosi ja siitä vitska. Otettiin kepit alusta ja muutenkin ohjaus ajoittain oli ihan hukassa joten ihanneaikakin ylitettiin 1,58 joten tulos siis 6,58. Hypärillä olikin sitten tuomarina Huittisen Harri, rata tosin taisi olla vaimonsa käsialaa ja aikas kimurantti. Mut niin vain saatiin katkaistua miedän pitkä tuloksenton hyppyrataputki ja ilman ratavirheitä päästiin maaliin. Ihanneaika alittui 3,88 sek ja sijoitus sillä oli 3. Etenemisnopeuksia kun kattelin, niin Pamin vauhti agiradalla oli lähes sama ku Tirrin hyppyradalla. Ei se Tirrin rata paras mahdollinen ollut, ohjaus edelleen ajoittain oli mitä sattuu ja joitakin turhia kaarroksia tuli. Etenemisnopeus meillä oli 3,96 m/sek.

Viikko pakkasrallin jälkeen oli sitten oman seuran kisat ja tuomarina Henri Luomala. Meijän perhelle oli semmoinen neljän hylyn päivä... Pami aloitti aamun hyppyradalla. Oli vain äiti-ihmisellä jäänyt kertomatta semmoinen sääntöihin liittyvä asia, että rengas pitää mennä uudelleen jos koira hyppää sen kehikosta. Rengas oli vaikeassa kulmassa (maxeille sitä muutettiinkin) ja Pami siis loikkasi sen kehikosta mutta jatkoivat vain matkaa ja hylkääntyivät siis siitä. Muuten oli sujuvaa menoa, tosin olisi se hylky sitten kuitenkin tullut kolmanneksi vimpalle estelle kun livisti pituudelle. Agiradalla schipperke lähti sitten lapasesta ihan kunnolla. Karkasi lähdöstä ja sen jälkeen menikin kiehumiseksi, hylky tuli kun ampasi häntä suorana ansaputkeen. Meinasi likallakin mennä hermot villipetonsa kanssa joka haukkui ja pyöri ihan villinä. Ja iltapäivän puolella oli sitten Tirrin hylkyjen vuoro. Hypäri oli profiililtaan helpohko, mutta ohjaaja ei saanut liikuttua kunnolla ja ei ehtinyt ohjata koiraa oikein, joten päästeli eseen ohi ja hyppäsi sen takaisin päin. Agiradalla rima putosi ihan alkuradasta, ja hylky tuli kun ohjaus oli melko hankalalle keppikulmalle huono ja Tirri paukautti 2 väliin. Oli jo tovin pujotellut kun sain otettua sen pois jolloin pyörähti ympäri ja pujotteli takasinpäin ja siitä siis hyl.

Seuraavaksi oli vuorossa viikko sitten kas:n agikisat. Ja taas Pami ja Tirri molemmat 2 starttia kisasivat. Pami jälleen aloitti. Eka rata oli niillä oikein hieno, harmillisesti vain likka ohjasi puomista otuksensa ohi eli siitä kielto ja tuomari tuomitsi jostain syystä keinun alastulolta vitskan. Kontaktin se ainakin otti ja videolta kuuluu kuinka keinu maahan kopsahtaa ennen ku elukka poistuu keinulta. Tuloksella 10 sijoittuivat kuitenkin 3. Etenemisnopeus oli radalla heillä 3,51 sek. Hypäri olikin sitten enemmän säätämistä, näyttää vauhti kiihtyvät vähän turhan lujaksi... Juoksi yhden esteen ja myös renkaan ohi, mutta tälläkertaa ensimmäistä esteen ohitusta ei tuomari ollutkaan tuominnut. Lisäksi radan loppupuolella kääntyi hypyltä väärään suuntaan ja teki siinä ihme pyörähdyksen. Loppuradasta likalla meni reitti hukkaan ja meinasi ohjata koiran lähtöhypylle, mutta just viime tipassa huomasi että ei se niin mennytkään joten kieräytti koiran lähtöhypyn ympäri takaisin oikealle reitille. Ihan fiksusti kyllä osasi korjata Noora tilanteen. Ihanneaika vain ylittyi 0,78 sek, eli tulokseksi tuli 5,78 ja sij. 2.

Illalla sitten oli Tirrin vuoro agiliitää. Agirata meni meillä aikalailla nappiin, koira tuntui hyvältä ja oma ohjaus pitkästä aikaa myös. Ratavirheettömästi tultiin maaliin, ihanneaika alittui 8,03 sek ja sillä Tirri nappasi voiton. Etenemisnopeus radalla oli meillä 4,46 m/sek, mikä varmaan alkaa olla aikalailla parasta mihin pystytään, tai ainakaan en hirveesti keksi paikkoja mistä aikaa olisi tuolla radalla voinut vielä nipistää. Tai no tietty ainahan karrokset vois olla tiiviimmät ja kontaktit nopeemmat. Eli nyt saatiin sitten 0-voitto eli tulokset karsintoja varten olisi kasassa. Mietin vaan, että karsintoihin lähemmä vaan jos myös Tirrin tyttöystävä Fiia kera Annikan lähtee myös. Hypärillä Tirri suoritti myös virheettömästi, mutta se rata ei ollut läheskään niin sujuva kuin eka rata. Ohjaaja oli ties kuinka monessa kohdassa jäljessä ja putkiansa saatiin ohitettua vähemmän kauniilla tyylillä, mutta sattuipa niin hyvin että Tirri oli kuitenkin nopein nollan saanut, eli toinen 0-voitto ja samalla meijän eka hyppyserti . Etenemisnopeus oli huomattavasti huonompi, 3,84 m/sek.

Kisaamisen lisäksi toki viikottain ollaan reeneissä käyty, ei vain oikein monesti ole tullut käytyä hallilla ittekseen mittään ottamassa, jospa tässä kun kevättä kohti mennään ja ilmatki toivottavasti lämpenee saisi itsestään enemmän irti